Katso VIDEO klikkaamalla kuvaa.

Urheiluopistojen verkostoyhteistyöllä vastataan seura- ja järjestösektorin muutoksiin, tarjotaan koulutusta uusiin ammatteihin ja niiden yhdistelmiin ja vastataan väestön ikääntymisen aiheuttamiin paineisiin. Koulutusta tarvitaan myös liikunta- ja hyvinvointialan kasvavan työvoimatarpeen takia.

- Tällaiset sektori- ja oppilaitoskohtaiset linjaukset ovat verrattain harvinaisia ja tämä muistio on erittäin onnistunut esimerkki siitä, opetusministeri Henna Virkkunen totesi muistion luovutustilaisuudessa.

Tälle vuodelle liikunta- ja hyvinvointialan ammatilliselle puolelle on lisätty 155 aloituspaikkaa ja Virkkunen mainitsi olevan perusteltua tarkastella niiden riittävyyttä koulutuksen tarpeen kasvaessa.

- Tekijöitä kaivataan esimerkiksi työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviin ammatteihin, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen sekä välituntien liikunnanohjaajiksi sekä terveydenhuoltoon läheisesti liittyviin ammatteihin, Urheiluopistojen Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Kaivola arvioi.

Opetusministeriö asetti osana urheiluopistojen kehittämislinjauksia luotaavaa prosessia selvitysmiehen kartoittamaan ruotsinkielisen liikunta-alan koulutuksen tilaa. Selvitysmiehen esityksen mukaisesti Solvalla Idrottsinstitut, Norrvalla idrottsinstitut sekä Norrvalla folkhögskola yhdistyvät hallinnollisesti yhden ylläpitäjän alle vuoden 2010 alussa.

Muilta osin urheiluopistot keskittyvät toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä yhteistyötä taloushallinnossa ja koulutuksen sisältöjen kehittämisessä, koordinoimalla koulutustarjontaa sekä määrittelemällä kullekin urheiluopistolle entistä selkeämmän tehtävän ja profiilin.

Urheiluopistot edistävät lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lisäämällä koulutustarjontaa, tehostamalla alueellista yhteistyötä kuntien ja urheiluseurojen kanssa sekä tarjoamalla koulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille. Urheilun järjestösektori ja urheiluopistoverkosto lisäävät yhteistyötä ja yhteistä koordinointia, mikä selkiyttää urheiluopistojen roolia suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun kehittämisen kentässä.

- Urheilun ja liikunnan koulutuksella on suuri merkitys suomalaiselle huippu-urheilulle. Toisaalta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perustana ovat urheiluseurat, mutta nämä tarvitsevat jatkuvasti tukea, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin totesi puheenvuorossaan.

- Liikunnan opetus yhdistettynä seuratukeen tarjoaa työpaikkoja ja ammatillista otetta paikallisseuroissa, mikä tukee myös huippu-urheilua.

Wallin lupasi keskustella hänelle luovutettuun muistioon kirjatuista johtopäätöksistä huippu-urheilun strategian kehittämistyöryhmän puheenjohtajan, Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Risto Niemisen kanssa. Tämän suomalaista huippu-urheilua kehittävän työryhmän tehtävänä on uudistaa kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun strategia ja työnjako.
 
Suomessa on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta eli urheiluopistoa sijoittuneena maantieteellisesti koko maan kattavaksi verkostoksi. Urheiluopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka voivat järjestää myös ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Ammatillisena peruskoulutuksena liikunnanohjauksen perustutkintoa järjestää yhdeksän urheiluopistoa sekä yksi ruotsinkielinen kansanopisto. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa on kaikilla urheiluopistoilla. Lisäksi urheiluopistot järjestävät maksullista palvelutoimintaa.