Vierumäellä työtä huippu-urheilun hyväksi on tehty jo vuosikaudet ja mietintö antaa mahdollisuuden edetä entistä vahvemmin Vierumäen olemassa olevan strategian suunnassa.

- Teemme yhteistyötä Suomen olympiakomitean, Suomen Liikunta ja Urheilun sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Sitä paitsi, meidän keskeisiä asiakkaitamme ovat urheilijat, joukkueet ja seurat, jotka puolestaan toimivat yhteistyössä eri lajiliittojen kanssa. Meillä on 16 laaja-alaista kehitysyhteistyösopimusta lajiliittojen kanssa erityisesti valmentajakoulutuksen sekä valmennuksen kehittämisessä.

Kokonaisvaltainen paketti

Suomen Urheiluopiston valmennuskeskus ei toimi pelkästään huippu-urheilun ja sen valmentajakoulutuksen ehdoilla, vaan palveluja tarjotaan ja kehitetään myös lapsi- ja nuorisourheilun eteenpäin viemiseksi.

Valmennuskeskuksen periaatteena on toimia täyden palvelun talona, mikä tarkoittaa urheilijan huomioon ottamista sekä tukitoimien tarjoamista muillakin elämän aloilla kuin urheilussa.

- Tarjoamme jo nyt, sekä erityisesti tulevaisuudessa määrätyn tason urheilijoille kaikki tukipalvelut, joiden avulla kokonaisvaltainen valmentautuminen on mahdollista. Kaikki tämä kehittäminen tehdään lajiliittojen tarpeista, Lampinen linjaa.

Kokonaisvaltaisuus valmentamisessa tarkoittaa taitoa, taktiikkaa, pelikäsitystä, kuntoa, psyykettä, sosiaalisuutta, vuorovaikutustaitoja, itsensä johtamista ja kasvua urheilijana. Se tarkoittaa myös mielekästä urheilun ja koulun, opiskelun yhdistämistä huippu-urheilun vaatimusten mukaisesti.

- Se, mitä tarvitaan, on kaikille selkeää, mutta me emme toimi Suomessa urheilijan parhaaksi niin hyvin, kuin olisi mahdollista.

Pitkäjänteisyyttä kaivataan

Strategiatyöryhmän lausunto sai urheilupiireissä hyväksyvän vastaanoton, mutta se oli vasta alkusoittoa vuosien pitkäjänteiselle työlle. Mietinnön otsikko, "Sanoista teoiksi", on helpommin kirjoitettu kuin tehty.

- Yksittäisen lajin valmennusjärjestelmän kehittäminen niin, että se näkyy pysyvästi tuloksissa, on noin kymmenen vuoden prosessi, Lampinen valottaa.

- Ei se ainakaan vähemmän aikaa kokonaisen urheilujärjestelmän kohdalla vie. Viidessä vuodessa pitäisi näkyä tuloksia ja 5-10 vuodessa käytössä tulisi olla uusia toimintatapoja ja - malleja.

Lampinen puhuu kokemuksesta, sillä hän sai nauttia aikanaan järjestelmällisen työn tuloksista lajijohtajana niin squashissa kuin alppihiihdossa.

Kansainvälisiksi esimerkeiksi järjestelmän kehittämisestä hän mainitsee Itävallan ja Sveitsin jalkapallon sekä Liettuan koripallossa. Maat saavuttivat tuloksia tekemällä merkittäviä muutoksia valmennusjärjestelmiinsä, keskittämällä resurssejaan ja satsaamalla osaamisen kehittämiseen.

Toivoa sopii, että pitkäjänteisyyttä löytyy Suomestakin niin paljon, että esimerkiksi miesten jalkapallomaajoukkue saisi nauttia arvokisakokemuksen mukanaan tuomasta huumasta.