Sää Vierumäki

SelkeääSelkeää (-9oF • -23oC)
Kosteus: 84 %
Tuuli: I nopeudella 3 m/s

Yhteistyöllä kohti parempaa jaksamista PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Esko Hatunen   
20.04.2010 21:30

Matti Heikkilä on 2000-luvulla tehnyt suuren työn saadakseen liikunnalle virallisen aseman suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä.Suomen Urheiluopisto allekirjoitti 7. huhtikuuta 2010 yhdeksän muun urheiluopiston kanssa yhteistyösopimuksen, jolla synnytetään verkosto suomalaisten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tätä työtä varten Vierumäellä on Matti Heikkilän johdolla kehitetty Liikunnasta Täsmälääkettä -tuote (LTL).

- Siitä on tarkoitus tehdä virallinen liikunnallinen tuote suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseksi ja turvaamiseksi, Suomen Urheiluopiston liikunta- ja terveysklinikan markkinointijohtaja Heikkilä luonnehtii.

Sopimuksen myötä urheiluopistot sitoutuvat yhteiseen LTL-konseptin toteutustapaan, mikä mahdollistaa standarsoitujen testaus- ja seurantamenetelmien käytön eri puolilla Suomea.

LTL on laitettu kansiin tuotekäsikirjan muodossa. Suomen Urheiluopisto hallinnoi konseptia ja kantaa kehittämisvastuun yhdessä muiden opistojen kanssa.

Megaluokan murhe

Liikunnasta TäsmäLääkettä -tuote tarjoaa yrityksille kokonaisvaltaisen työkalun henkilöstön hyvinvoinnin kestävälle kehittämiselle ja henkilöstöstrategialle. Työntekijöiden elämäntilanne kartoitetaan ja heidät jaetaan kolmeen luokkaan: niihin, jotka tarvitsevat välittömiä terveydenhoitopalveluja; niihin, joilla on kohonnut riski saada esimerkiksi joku työperäinen vaiva ja niihin, joiden elämä on työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta laadukasta.

- Kertyneen tiedon mukaan 24 % Suomen työssäkäyvistä ihmisistä on vakavassa riskiryhmässä, joista osalle LTL voi tarjota vielä tien parempaan elämään, Matti Heikkilä valaisee.

- Kolmannes kuuluu kohonneen riskin ryhmään, joten yli puolella suomalaisesta työtä tekevästä väestöstä on enemmän tai vähemmän ongelmia oman terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa -puhutaan megaluokan murheesta.

Iällä ei ole merkitystä, vaan elämänlaatuongelmia on suunnilleen samassa suhteessa niin alle kolme- kuin yli kuusikymppisilläkin.

- Vaikka liikunnan avulla riskiryhmiin kuuluvista ihmisistä olisi hoidettavissa vain puolet, sekin on yli miljoona ihmistä.

Karkeasti laskettuna se tarkoittaisi sitä, että jokaiselle LTL-konseptissa mukana olevalle kymmenelle urheiluopistolle olisi 100 000 asiakasta. Opistojen yhteenlaskettu kapasiteetti riittäisi noin 20 prosentille tästä, joten ohjelman ulkopuolelle jäisi vielä 800 000 suomalaista. Markkinoita riittää siis useammallekin toimijalle.

Liikunta arjen osaksi

Liikunnasta TäsmäLääkettä - konsepti perustuu Suomen Urheiluopiston kokemuksiin suomalaisten kuntotestauksissa ja kartoituksissa.

- Tulokset eivät ole osoittaneet, että suomalaisten kunto olisi lähtenyt nousuun, mutta sen ne osoittavat, että kansalaisten paino on nousussa, Heikkilä murehtii.

- Tämä kehitys antaa mielestäni oikeuden olla kriittinen tämän hetken toimintoja kohtaan, koska niillä ei ole saatu tuloksia aikaan suuressa massassa.

Heikkilä ei kuitenkaan halua kyseenalaistaa esimerkiksi Kunnossa Kaiken Ikää - ja muita sinänsä hyviä projekteja. Hänen mielestään tarvitaan jotakin uutta.

- Tähän saakka on karrikoidusti sanottuna ollut tarjolla jumppia. Nyt haluamme, että ennen kuin alamme valmentaa ihmistä, avaamme hänen arkensa ja arvonsa.

- Näin osaamme tarjota liikuntaa, joka sopii kunkin omaan elämäntilanteeseen, niin että siitä tulee osa arkea.

Tämä liikunnan sisällyttäminen elämän osaksi on LTL-konseptin ensimmäisten harjoitteiden keskeisimpiä tavoitteita. Uuden näkökulman elämäntapavalmennukseen antaa myös erittäin kattavan toimintakykytestipatterin, kuntokartoituksen ja terveysmittarien yhdistäminen kokonaisuuteen, jonka pohjalta luodaan yksilöllinen ohjelma paremman elämänlaadun tavoittamiseksi.

Massiivisia säästöjä

Henkilöstönsä hyvinvointia kehittämään lähtevä yritys saa vaikuttavuusanalyysin sekä yksilö- että yritystasolla. Tulokset näkyvät konkreettisesti euroina, sairauspoissaolojen vähenemisenä ja työntekijöiden terveysongelmien vähenemisenä.

Yksi ohjelmassa jo mukana olevista yrityksistä on puunjalostus- ja sahateollisuuden alalla toimiva heinolalainen Versowood. Sen henkilöstön poissaoloprosentti oli 7,9 vuonna 2007.

- Nyt olemme päässeet alan keskiarvoon, noin 5,5 prosenttiin, toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo tyytyväisenä.

Yrityksen koko henkilöstö on ollut elämäntapavalmennuksessa Suomen Urheiluopistolla muutamaan otteeseen reilun vuoden aikana.

- Heiltä on tullut myönteistä palautetta ja työntekijät ovat alkaneet muutenkin kiinnittää huomiota hyvinvointiasioihin.

Puunjalostusteollisuuden ala vaatii työntekijöiltään paljon ja kokonaan työntekijöiden poissaololta ei voi välttyä. Silti ainakin Versowoodissa ollaan tyytyväisiä ja uskotaan vielä parempiin tuloksiin.

- Alun alkaenkin tavoite oli hieman keskiarvoa parempi tulos, joten kyllä me voimme päästä jonnekin viiden prosentin tienoille, toimitusjohtaja määrittelee.

Projektin aikana on työntekijöiden keskuudessa syntynyt myös vuorovaikutusta, jolla on ollut myönteisiä vaikutuksia työilmapiiriin.

Koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta vaikutukset voivat olla massiivisia. Noin tuhannen työntekijän yrityksessä sairaspoissaolopäivien pudotus neljästä prosentista kolmeen tarkoittaa noin miljoonaa euroa. Jos vastaava vaikutus saataisiin aikaan Suomen 2,4 miljoonaisessa työssäkäyvässä väestössä, olisi säästö peräti 2,4 miljardia euroa!

Viimeksi päivitetty 21.04.2010 13:24