Kuusinkertaiselle olympiakävijälle kertyy matkaa kotoa Vierumäelle yli 90 kilometriä. Lisäksi Hirvi on ampujien mukana myös kilpailumatkoilla.

Vuoden mittainen valmentajan erikoisammattitutkinto suoritetaan monimuoto-opiskeluna, joka sisältää lähijaksoja Suomen Urheiluopistolla, etäopiskelua sekä työssäoppimisena valmennustyötä tehden. Siinä Hirvi on joutunut uusien haasteiden eteen.

- Tein asioita urallani fiilispohjalta. Nyt pitää olla tarkempi. Lisäksi täytyy huolehtia muistakin ja heidän ongelmistaan sekä suunnitella tarkasti monen ihmisen asioita, mies pohtii.

Jokainen urheilija on myös erilainen persoona. Hirvi onkin tehnyt tunnollista työtä myös tutustuakseen urheilijoihin valmentajan näkökulmasta.

Aikataulujen palapeliä

Opiskelun ja muun tekemisen yhdistäminen on vaatinut aikataulujen yhteen sovittelua. Leiri- ja kisaviikot vievät energian eikä paukkuja opiskeluun tahdo enää riittää, joten Hirvi onkin joutunut suunnittelemaan ajankäyttönsä tarkasti.

- Tiesin, että opiskelussa on vaikeuksia, kun en ole aikoihin koulun penkillä istunut, joten nämä työtavat ovat pikkuisen hakusessa, hän toteaa.

Pitkä kokemus lajin parissa antaa toisaalta hyvät valmiudet itse valmennustyöhön. Hirvi mietti jo kilpaurheilijana ollessaan kuinka itse valmentaisi. Nyt hän on tehnyt asioita omalla tavallaan.

Hirvi on saanut oivalluksia myös urallaan näkemiensä ulkomaisten valmentajien menetelmistä, mutta ei ole mullistamassa suomalaista valmennuskulttuuria.

- Minun aikanani hieman yli 20 vuodessa suomalainen ampumaurheiluvalmennus on ammattimaistunut, mutta menestyvimmätkään ampujamme eivät ole täysammattilaisia.

Urheilijoiden opiskelu ja työnteko täytyy rytmittää siten, että urheilija saa kuitenkin riittävästi harjoittelua.

- En tiedä onko tällaista systeemiä missään muualla, mutta ainakin meillä tämä on toiminut hyvin.

Vinkkejä muista lajeista

Valmentajan erikoisammattitutkintoa Juha Hirven kurssilla on suorittamassa myös muun muassa ratsastuksen, suunnistuksen ja uinnin edustajia.

- Muiden lajien valmentajilta saa vinkkejä fysiikka- ja oheisharjoitteluun, mikä tekee niistä urheilijan kannalta palauttavia myös henkiseltä kannalta.

Itse ammuntaan liittyvät asiat ovat valmentajaopiskelijalle ovat tuttuja, mutta hän toivoo, että saisi koulutuksesta eväitä kertoa niistä paremmin myös urheilijoille. Sitä toivoo varmasti myös suomalaiset penkkiurheilijat, joiden mitaliodotuksia ampumaurheilijat ovat olleet täyttämässä kaikissa 2000-luvun olympiakisoissa.

Ihan kokonaan kilpailemistakaan kuusinkertainen olympiakävijä Juha Hirvi ei ole unohtanut. Maaliskuussa Vierumäki Areenassa käydyissä ilma-aseiden SM-kisoissa ilmakiväärin alkukilpailun paikalla numero 35 nähtiin miehen tuttu hahmo. Taidotkin ovat vielä tallella, sillä hän tähtäsi Suomen parhaiden ilmakivääriampujien joukossa kuudenneksi.